Raamatun ja yksi alkuseurakunnan historiallisista ulkopuolisista todistajista Plinius nuorempi (63- 113 jkr) on sinänsä aika mielenkiintoinen tapaus.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Plinius_nuorempi
Plinius nuorempihan siis toimi alunperin Rooman kaupungin päätuomarina mutta oli sittemmin lähetetty Bityniaan maaherraksi ja vuoden siellä tehtävässään ollessaan kirjoitti yksityiskohtaisen lausunnon kristityistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bithynia
Kirjeessään noin vuodelta 111jkr Plinius Nuorempi pyysi ohjeita keisari Trajanukselta (53-117jkr), mitä hänen tulisi tehdä niille, jotka oli ilmiannettu hänelle kristittyinä. Hän kertoi havainneensa, että kristityt kieltäytyivät palvomasta keisaria ja ylistivät sen sijaan Kristusta Jumalana.
Sen ajan kuulusteluissa käytettiin yleisesti myös kidutusta. Plinius tiedustelikin kirjeessään oliko suhtauduttava yhtä ankarasti nuoriin, vanhuksiin ja naisiin kuin miehiinkin? Hän oli tosin kysynyt näiltä kolmasti, olivatko he kristittyjä, varoittaen heitä samalla siitä koituvasta rangaistuksesta ja vasta sen jälkeen hän oli tuominnut heidät kuolemaan,
Eräässä tapauksessa hän oli kiduttanut kahta neitosta, joita kutsuttiin "diakoneiksi" mutta ei havainnut heissä muuta rikosta, kuin heidän "kieroutuneen taikauskonsa". Mitään valtiota uhkaavaa he eivät edustaneet.
Plinius oli esim. kuullut, että" nämä kristityt eivät kumarra epäjumalankuvia, vaikka heitä siihen pakotettaisiin". Oli käynyt myös ilmi, että he "kokoontuvat määrättynä päivänä viikosta auringon noustessa veisaamaan vuorohymnejä Kristukselle Jumalana ja että he lupaavat valalla etteivät tekisi syntiä vaan pitäytyisivät irti varkauksista, ryöstöistä ja haureudesta. He olivat lupautuneet olemaan kieltämättä uskoaan ja luottamusta, jota heiltä velvoitettiin."
Plinius kertoo myös pitkässä kirjeessään, että "tuo kulkutaudin tavoin tarttuva usko" oli levinnyt ympäriinsä kaupunkeihin ja pikku kyliin.
Näistä syistä siis Plinius kysyi lisäohjeita Trajanukselta ja hän vastasikin Pliniuksen toimineen oikealla tavalla ja että kristityitä ei tulisi rangaista nimettömien syytteiden nojalla sanoen:" se vain loisi kielteisen ja arvottoman ennakkotapauksen aikana jota elämme".
1 Pietarin kirjeen alku (n 80-150jkr) todistaakin myös UT:ssa, että myös Bitynian alueelle oli syntynyt jo tuolloin hyvin toimivaa seurakuntaelämää "diakoneineen"!
Vrt. 1 Piet 1:1 Pietari, Jeesuksen Kristuksen apostoli, valituille muukalaisille, jotka asuvat hajallaan Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa !
Mutta mikä tässä Pliniuksen kirjeen ulkopuolisen näkemyksessä on mielenkiintoista myös meidän kristittyjen teologisen opin kannalta on se, että Pliniuksen todistuksen mukaan Jeesusta Kristusta alkuseurakunnissa ylistettiin Jumalana eikä minään tavallisena profeettana eli Jeesus Kristus luvattu Messias oli heille, alkuseurakuntien uskoville, Uskon keskus ja Jumala ja sen ympärille kaikki nivoutui.