~ Ollako vai ei olla ~

15.01.2017 09:42

~~ ¤ ~~

Ollako nyt vain kappale hämäryyttä,

kahden pimeyden välillä...

Vai ollako ehken sellainen heijaste,

kirje ilon, toivon ja rakkauden...

Sinä se kerran tulit, Jumalani

eläväksi toivoksi, meille nyt toivottomille

kuoleman varjon maahan

Oi, jospa minäkin, maan kurja perhosen toukka

edes joskus, voisin olla,

tällainen elävä toivo, myös jollekin...

Rohkea toivon lähettiläs, joka tuulella

henkäisisi epätoivon kipeiltä hartijoilta,

yön varjoista kuiskaten: "Älä pelkää"

"Älä sinä pelkää" , vaikka ympärilläsi nyt meri kuinka raivoaisi

ja hurjat vaahtopäät korskuen kuin villihevoset

loisi sinussa pelon suolaisia kyyneleitä

Sanoa sinulle: "Älä pelkää, ole vain rohkea"

ja näillä muuttaa ahdistuksen kyyneleesi

makeiksi ilon pisaroiksi poskipäillesi, naurun näppylöiksi

Oi jos edes kerran saisin

mä tätä sinulle olla,

sellainen...

... Kaarisilta , ylitse synkän syvyyden...

~~ ¤ ~~

VT: Jes 9:1 Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus

UT: Luuk 1:78 Näin meidän Jumalamme hyvyydessään armahtaa meitä: Korkeudesta saapuu luoksemme aamun koitto.

1:79 Se loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville, se ohjaa jalkamme rauhan tielle.